"Tulis äitin ja mun kaa leikkii" : lasten kokemuksia Paimion kaupungin avohuollon perhetyöstä

Tässä opinnäytetyössä tutkitaan perhetyön käsitettä, työn toteuttamisen muotoja sekä työntekijöiden työotteen merkitystä lastensuojelun perhetyössä. Lisäksi pohditaan lapsen osallisuuden huomioimista ja tutkitaan lasten kokemuksia perhetyöstä. Teoreettisessa viitekehyksessä perehdytään myös lastensuojeluasiakkaiden palvelutarpeisiin, asiakasmääriin ja perheitä kuvaaviin tekijöihin. Paimion kaupungin sosiaalitoimi on ollut tutkimuksen yhteistyökumppani, ja tutkimusta varten on haastateltu seitsemän 6–15 -vuotiasta lasta, joiden perhe saa tai on saanut lastensuojelun avohuollon perhetyön palveluita Paimiossa. Laadullisen tutkimuksen tavoitteena on selvittää lasten ymmärrystä perhetyöstä, sekä kartoittaa heidän toiveitaan perhetyölle. Tutkimusmenetelmänä on teemahaastattelu, jonka tuloksia on analysoitu aineistolähtöisen sisällönanalyysin menetelmällä. Haastatteluissa selvisi, että perhetyö, perheohjaaja ja sosiaalityöntekijä ovat käsitteinä lapsille hyvin vieraita. Lapset eivät myöskään tiedä miksi perhetyötä tehdään, ja kokevat saaneensa siitä vain vähän tietoa. Osa lapsista vaikutti tiedon puutteessa vetäneen omat, ehkä virheelliset, johtopäätöksensä perhetyön syistä. Yleisesti ottaen lapset suhtautuivat kuitenkin perhetyöhön ja perheensä perheohjaajaan positiivisesti, ja uskoivat myös vanhempiensa jakavan pääosin positiivisen näkökannan. Lasten toiveet perhetyölle keskittyivät leikkiin, ulkoiluun ja hauskanpitoon eli aktiiviseen, toiminnalliseen tekemiseen perheohjaajan kanssa. Johtopäätökset tutkimuksesta ovat, että työntekijöiden olisi syytä varmistaa lapsen tieto ja ymmärrys perhetyön tarkoituksesta, ettei vääriä käsityksiä pääse syntymään. Suhde sosiaalityöntekijään vaikutti tässä tutkimuksessa löyhältä lapsen näkökulmasta, ja sen vahvistaminen tukisi lapsen oikeuksien ja edun toteutumista. Työn onnistumisesta taas kertoo positiivinen mielikuva perheohjaajista. Lapsen osallisuutta ja hyvän suhteen pysyvyyttä voidaan tukea integroimalla lapsen toiveet perhetyön toteutukseen, mikä tutkimuksen perusteella usein toteutuukin Paimion perhetyössä.In this thesis the concept of family support work, methods of putting the work into practice and working customs in family support work within child protection are being examined. In addition, consideration of the child´s involvement is taken into account and children´s experiences of family support work are being researched. The theoretical frame of reference takes a look into service needs of the customers of child protection, number of customers and common factors describing families. Paimio city´s social services office has been the co-operation partner in the study. For the research seven 6–15 year old children, whose families receive or have been receiving open care family support work services in Paimio have been interviewed. The aim of this qualitative study is to examine how the children understand the concept of family support work, and map their wishes for it. Theme interview is being applied as a research method, and the results are being analyzed with a content analysis method. The interviews revealed that the concepts of family support work, family support worker and social worker are very unfamiliar to the children. It was also revealed that the children do not know the purpose of family support work and they feel that they have not received all the information about it. Some of the children seemed to have drawn their own, perhaps incorrect conclusions for the reasons for the family support work. In general, the attitude towards the family support work and family support workers was nevertheless positive, and the children also thought their parents shared this opinion. The children´s wishes for the family support work were mainly focused on playing, being outdoors and having fun i.e. functional activities. The conclusions of the study are that the family support workers should confirm that the children understand the meaning of family support work, in order that the children do not misunderstand what is happening. The relationship between the children and their social worker seemed to be very weak, and the research suggests strengthening it would support the child´s rights and best interests. The family support worker´s positive image provides proof that their work is successful. The child´s involvement and sustaining a good relationship can be supported by integrating the child´s wishes and expectations when implementing the family support work. Based on this study it would appear that this happens often in family support work in Paimio